Aikuisten korvien tulehdukset ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävää epämukavuutta ja häiritä päivittäistä elämää. Vaikka korvatulehduksia pidetään usein lasten ongelmana, ne koskettavat myös merkittävää osaa aikuisväestöstä. Tulehduksen tunnistaminen ajoissa ja oikean hoidon saaminen on tärkeää komplikaatioiden välttämiseksi. Tässä artikkelissa käsittelemme aikuisten korvatulehduksen tyypillisiä oireita, eri tulehdusmuotoja, hoitovaihtoehtoja sekä ennaltaehkäisyn keinoja.
Mitkä ovat korvatulehduksen yleisimmät oireet aikuisilla?
Aikuisilla korvainfektion oireet voivat vaihdella lievistä erittäin voimakkaisiin. Korvakipu on tyypillisin oire, joka voi tuntua jomottavana, pistävänä tai sykkivänä. Kipu saattaa pahentua nieltäessä tai korvaa kosketettaessa. Kuulon heikkeneminen tai tunne korvien tukkoisuudesta on myös tavallinen merkki tulehduksesta. Monet aikuiset kuvailevat, että äänet kuulostavat vaimentuneilta tai etäisiltä, ja korva tuntuu täyttyneeltä. Tämä johtuu usein nesteen kertymisestä välikorvaan tai turvotuksesta korvakäytävässä. Huimaus ja tasapainohäiriöt voivat esiintyä erityisesti sisäkorvan tulehduksissa. Korvan tasapainoelin voi häiriintyä tulehduksen seurauksena, mikä aiheuttaa epävakauden tunnetta tai jopa pyörtymistä. Korvasta tuleva erite on merkki varsinkin ulkokorvatulehduksesta. Erite voi olla kirkasta, kellertävää, vihertävää tai jopa veristä. Tulehduksen yhteydessä voi esiintyä myös korvakäytävän kutinaa ja ärsytystä. Kuume ja yleinen huonovointisuus ovat yleisempiä välikorvatulehduksen yhteydessä. Aikuisilla kuume ei kuitenkaan ole yhtä yleinen oire kuin lapsilla. Joillakin voi esiintyä myös päänsärkyä tai paineen tunnetta korvien alueella. Oireiden vakavuus ja kesto vaihtelevat huomattavasti eri henkilöiden välillä. Joillakin oireet kehittyvät nopeasti ja voimakkaina, kun taas toisilla ne voivat olla lieviä ja kehittyä hitaasti useiden päivien aikana. Tulehduksen tyyppi, aiheuttaja ja henkilön yleinen terveydentila vaikuttavat oireiden ilmenemiseen.Miten välikorvatulehdus ja ulkokorvatulehdus eroavat toisistaan?
Välikorvatulehdus (otiitti media) ja ulkokorvatulehdus (otiitti externa) ovat kaksi yleisintä korvatulehduksen muotoa, joilla on selkeästi erilaiset oireet ja aiheuttajat. Välikorvatulehdus kehittyy tärykalvon taakse välikorvaan, kun taas ulkokorvatulehdus vaikuttaa korvakäytävään ja joskus ulkokorvaan. Välikorvatulehduksen tyypillisimpiä oireita ovat korvan sisäinen kipu, kuulon heikkeneminen ja paineen tunne korvassa. Tämä tulehdus alkaa usein ylähengitystieinfektion, kuten flunssan tai poskiontelotulehduksen jälkeen. Korvatorvi, joka yhdistää välikorvan nieluun, tukkeutuu, mikä mahdollistaa bakteerien tai virusten pääsyn välikorvaan. Ulkokorvatulehdus puolestaan aiheuttaa usein korvakäytävän kutinaa, kipua erityisesti korvaa kosketettaessa tai liikutettaessa, ja korvakäytävästä voi tulla eritettä. Tämä tulehdus tunnetaan myös ”uimarin korvana”, koska se kehittyy usein, kun vesi jää korvakäytävään uimisen jälkeen. Liiallinen kosteus korvakäytävässä luo otollisen ympäristön bakteerien ja sienten kasvulle. Riskitekijät näille kahdelle tulehdustyypille eroavat merkittävästi:- Välikorvatulehduksen riskitekijöitä ovat ylähengitystieinfektiot, allergiat, tupakointi (myös passiivinen), sekä anatominen rakenne, kuten kapea korvatorvi.
- Ulkokorvatulehduksen riskitekijöitä ovat uiminen, korvien puhdistaminen pumpulipuikoilla (mikä voi vahingoittaa korvakäytävän suojaavaa vahakerrosta), kostea ja lämmin ilmasto, sekä ihosairaudet kuten ekseema.
Milloin korvatulehduksen kanssa pitäisi hakeutua lääkäriin?
Välitöntä lääkärin arviota tarvitaan, jos korvakipu on erittäin voimakasta, korvasta tulee veristä eritettä, tai jos oireisiin liittyy huomattavaa huimausta, pahoinvointia tai korkeaa kuumetta. Nämä voivat olla merkkejä vakavammasta infektiosta tai komplikaatiosta. Lääkäriin tulisi hakeutua myös, jos oireet eivät helpota muutaman päivän kuluessa tai jos ne pahenevat itsehoitotoimenpiteistä huolimatta. Pitkittynyt korvatulehdus voi johtaa pysyviin kuulovaurioihin tai muihin komplikaatioihin, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti. Erityistä huomiota vaativat seuraavat varoitusmerkit:- Kasvojen puolella esiintyvä heikkous tai halvaus
- Voimakas päänsärky tai niskajäykkyys
- Sekavuus tai tajunnan tason muutokset
- Tasapainon merkittävä heikkeneminen
- Kuulon äkillinen ja huomattava heikkeneminen
Miten korvatulehdusta hoidetaan aikuisilla?
Korvatulehduksen hoito määräytyy tulehduksen tyypin, vakavuuden ja aiheuttajan mukaan. Lääkärin diagnoosi on ensiarvoisen tärkeä oikean hoidon aloittamiseksi. Yleensä hoito koostuu sekä oireita lievittävistä toimenpiteistä että tulehduksen perussyyn hoitamisesta. Kipulääkitys on usein ensimmäinen askel oireiden lievittämisessä. Reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia tai parasetamolia, voidaan käyttää kivun ja mahdollisen kuumeen hoitoon. Näitä tulisi käyttää lääkepakkauksen ohjeiden mukaisesti. Bakteerien aiheuttamaan korvatulehdukseen lääkäri määrää tyypillisesti antibioottikuurin. Välikorvatulehdukseen käytetään yleensä suun kautta otettavia antibiootteja, kun taas ulkokorvatulehdukseen voidaan määrätä antibioottitippoja. On tärkeää ottaa koko antibioottikuuri lääkärin ohjeiden mukaisesti, vaikka oireet helpottaisivatkin nopeasti. Korvatipat ovat yleinen hoitomuoto erityisesti ulkokorvatulehduksissa. Ne voivat sisältää antibiootteja, kortisonia tulehduksen vähentämiseksi tai molempia. Joissakin tapauksissa käytetään myös kipua lievittäviä korvatippoja. Korvatippojen oikea annostelu on tärkeää tehon varmistamiseksi. Muita lääkärin määräämiä hoitoja voivat olla:- Korvakäytävän puhdistus, jos siellä on runsaasti eritettä tai vahaa
- Nenäsuihkeet tai antihistamiinit, jos tulehduksen taustalla on allergia
- Vakavissa tapauksissa kortisonilääkitys tulehduksen vähentämiseksi
- Lämpimän (ei kuuman) kääreen asettaminen korvan päälle kivun lievittämiseksi
- Kohoasento nukkuessa, mikä voi helpottaa nesteen poistumista korvasta
- Korvan pitäminen kuivana, erityisesti ulkokorvatulehduksen yhteydessä
- Tupakoinnin välttäminen, sillä se voi pahentaa oireita ja hidastaa paranemista